Yrityslähestymiskiellon käyttöönotto
Yrityslähestymiskiellon käyttöönotto sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tarkoituksena on mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakeminen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan ja siten parantaa yritys- ja työturvallisuutta.
Yrityslähestymiskieltoa koskeva esiselvitys valmistui huhtikuussa 2025. Siinä tarkastellaan yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön nykytilannetta ja arvioidaan uusia keinoja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Yrityslähestymiskiellon valmistelu on oikeusministeriössä parhaillaan käynnissä virkatyönä. Hankkeessa valmistellaan tuomioistuimelle tai syyttäjälle mahdollisuus määrätä yrityslähestymiskielto sekä selvennetään rikoslainsäädäntöä. Työn tueksi on asetettu olennaisista sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 2026 aikana.
Häiriköivälle henkilölle voi antaa pääsykiellon jo nykyään
Vaikka viranomainen ei voi vielä määrätä yrityslähestymiskieltoa, lainsäädäntö tarjoaa jo nykyään keinoja, joiden avulla voidaan vähentää liiketilassa tapahtuvia häiriöitä. Alla on lyhyesti kuvattu kysymys–vastaus-muodossa pääsykiellon antamista käytännössä sekä julkisrauhan rikkomista ja lähestymiskieltoa koskevaa lainsäädäntöä liikkeenharjoittajan näkökulmasta.
Liikkeenharjoittajalla on lähtökohtaisesti oikeus kieltää häiriköivää henkilöä saapumasta liiketilaan. Kielto ei saa kuitenkaan olla syrjivä. Kiellon rikkominen on tietyin edellytyksin rangaistavaa julkisrauhan rikkomisena.
Käytännön keinot kiellon antamiseksi ovat kiellon antajan harkinnassa. Kielto voidaan antaa myös suullisesti. Jotta kiellon rikkominen olisi rangaistavaa, kielto tulla tilaan tulee antaa selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.
Kiellon voi antaa liikehuoneistoa hallitseva taho tai hänen edustajansa. Kiellon antamisen voi esimerkiksi osoittaa liikkeessä työskentelevän henkilökunnan tehtäväksi. On myös mahdollista, että kiellosta päättää jälkikäteen yrityksen turvallisuuspäällikkö, toimitusjohtaja tai muu yrityksen hallintoon kuuluva henkilö taikka liikkeenharjoittaja itse.
Laissa ei säädetä pääsykiellon pituudesta. Liikkeenharjoittajan on siten itse harkittava, kuinka pitkään voimassa olevan kiellon hän asettaa.
Kiellosta päättäminen tai kiellon tiedoksianto häiriötilanteen yhteydessä ei välttämättä ole aina mahdollista tai tarkoituksenmukaistakaan. Kielto voi olla perusteltua määrätä vasta jälkikäteen, esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä. Kiellon voi tällöin antaa tiedoksi sen kohteelle esimerkiksi postitse. Liikkeenharjoittaja voi myös hyödyntää pääsykiellon antamisessa haastemiestä. Tällöin haastemies antaa kiellon sen kohteelle todisteellisesti tiedoksi liikkeenharjoittajan puolesta. Haastemiehen suorittama tiedoksianto tai sen yritys maksaa 110 euroa.
Liikkeenharjoittaja voi huomauttaa annetusta kiellosta ja pyytää henkilöä poistumaan.
Liikkeenharjoittaja voi myös olla yhteydessä poliisiin, jos henkilö asianmukaisesti annetusta pääsykiellosta huolimatta tulee liiketilaan. Tällaisessa tilanteessa kiellon rikkoja saattaa syyllistyä rikoslaissa tarkoitettuun julkisrauhan rikkomiseen (24 luku 3 §). Julkisrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Julkisrauhan rikkomisena rangaistavaa on muun muassa oikeudeton tunkeutuminen liikehuoneistoon (rikoslaki 24 luku 3 § 1 mom. 1 kohta). Säännöksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluiden mukaan "[t]unkeutumisen käsitteeseen sisältyy jonkinlaisen esteen ohittaminen tai murtaminen. - - Este voi olla laadultaan fyysinen mutta myös esimerkiksi vain sanallinen kielto." (HE 184/1999 vp s. 19). Julkisrauhan rikkomista koskevien yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan "tunkeutuminen voi - - tarkoittaa sekä fyysisten esteiden että muulla tavoin selkeästi ilmoitetun tahdon sivuuttamista" (s. 23).
Työntekijä voi hakea käräjäoikeudelta suojakseen lähestymiskieltolain mukaista laajennettua lähestymiskieltoa. Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta. Silloin, kun lähestymiskielto määrätään laajennettuna, koskee se myös oleskelua suojattavan henkilön työpaikan läheisyydessä. Työnantaja ei voi hakea lähestymiskieltoa työntekijän puolesta ilman tämän suostumusta, mutta työnantaja voi tarjota työntekijälle apua kiellon hakemisessa.
Muita keinoja häiriötilanteiden välttämiseen kaupassa
Tiedottaminen ja kouluttaminen lainsäädännön keinoista on tärkeää kaupan alan työturvallisuuden parantamiseksi. Myös erilaisilla rikoksentorjunnan keinoilla voidaan vähentää häiriötilanteita kaupan alalla, joista alla muutamia esimerkkejä.
Liikkeenharjoittajalla on useita keinoja, joiden avulla hän voi itse vähentää liiketilassa aiheutuvaa häiriötä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi kameravalvonta, tiettyjen tuotteiden sijoittaminen lukkojen taakse ja vartiointihenkilökunnan lisääminen. On myös tärkeää, että liikkeen työntekijöitä on ohjeistettu häiriötilanteiden varalta.
Sovittelu on usein hyvä keino puuttua näpistyksiin ja muihin häiriöihin kaupassa. Sovittelulla ehkäistään uusintarikollisuutta sekä parannetaan uhrin mahdollisuuksia saada kokemastaan vahingosta korvaus. Rikoksesta epäillylle sovittelu tarjoaa mahdollisuuden uhrin kohtaamiseen ja aitoon vastuunottoon. Rikoksentorjuntaneuvosto, Kaupan Liitto ja Aseman Lapset ry. ovat laatineet verkko-oppaan sovittelun käyttöön kaupan alalla.
Myös poliisin vetämä moniammatillinen ankkuritoiminta auttaa nuorten aiheuttamiin häiriöihin ja näpistyksiin puuttumisessa eri puolilla maata.
Esimerkiksi päihdekierteessä olevalle ihmiselle annettu pääsykielto yhteen kauppaan saattaa lisätä ongelmia muissa kaupoissa ja kiellon teho voi jäädä vähäiseksi. Usein turvattomuusongelmiin on hyvä etsiä keinoja paikallisten toimijoiden kesken, kuten vuoden 2022 rikoksentorjuntakilpailun voittaneessa naapurustotyön mallissa on tehty. Naapurustotyötä tehdään yhteistyössä poliisin, jalkautuvan ja etsivän työn, päihde- ja asumispalveluntarjoajien sekä alueen yritysten, asukkaiden ja päihteitä käyttävien ihmisten kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella valmistellaan parhaillaan naapurustotyön opasta, jossa käsitellään turvattomuusongelmien ja myös näpistysten ehkäisyä. Oppaan suunnittelussa ovat mukana Sininauhasäätiö ja Diakonissalaitos ja sen teossa on kuultu huumeidenkäyttäjien ja kauppiaiden näkökulmia. Kun opas valmistuu, tieto päivitetään tänne.
Ajankohtaista
Yrityslähestymiskiellon valmistelun tueksi asetettu seurantaryhmä
Yrityslähestymiskieltoa koskeva esiselvitys on valmistunut ja lainvalmistelutyö yrityslähestymiskiellon säätämiseksi on käynnissä
Yrityslähestymiskiellon valmistelu jatkuu yhdessä sidosryhmien kanssa
Yhteystiedot
Kaisla Pohjolainen, asiantuntija
oikeusministeriö, Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto, Rikosprosessi Puhelin:0295150246 Sähköpostiosoite: [email protected]
Sini Nieminen, erityisasiantuntija
oikeusministeriö, Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto, Rikosoikeus Puhelin:0295150323 Sähköpostiosoite: [email protected]